Sivut

torstai 2. kesäkuuta 2016

Toukokuu 2016




Blogi sisältää muistiinpanoja siitä, miten viiden aarin tontti muuttuu vähitellen kotipuutarhaksi.

Kuvista paljastuu lähtökohta. Tähän mennessä on jo toki paljon puuhasteltu lapion ja kottikärryjen kanssa. Möyrinnät talletettiin rakennusblogiin. Tulkoon tästä viherelämän blogi.






Alkutaipaleen haasteena on ollut pinnan muotoilu. Tontin pinta-ala on pieni. Tontilla on läpikulkutie, rinne, avokallioita ja säilytettävä puu. Korot on siis lukittu erittäin monessa kohdassa. Lisäksi Espoon kaupunki on tarkkana siitä ettei pintavesiä saisi päästä naapurin tontille. Siinäpä olenkin seissyt talon kulmalla ja toisella miettien miten homma saadaan haltuun siten, että lopputulos on kaunis ja ympäristöön sopiva.

Tavoitteenani on lisäksi ollut, että näkymien osalta oma tontti nivoutuisi jouhevasti osaksi ympäristöä materiaalien ja kasvillisuuden osalta. Suuren hongan lisäksi tontilla on säilytetty vanha kaunis punertavalehtinen ruusu, sireeni ja kriikuna. Luultavasti myös sinivuokko sinnittelee hengissä puukasojen vieressä. Rajalla on myös vanha ränsistynyt kaksirunkoinen jalokuusi. Aluksi ajattelin sen olevan ruma ja joutavan lähtemään, mutta nyt olen mieltynyt sen ränsistyneeseen ilmeeseen. Olen siirtänyt sen lähelle myös pakkastalvesta kärsinen kirsikkaluumuun. Tulkoon nurkkauksesta itämaishenkinen ränsistyneiden puiden arboretum.

Halusin säästää tontin pinta-alaa muuhun kuin autopaikkakäyttöön, joten meillä on virallinen autopaikka vain katoksessa. Talon alakulmalle muovasin kuitenkin tällaisen epävirallisen ja vihreän autopaikan. Ensin kaarsin paikalle omalla autolla ja merkitsin maahan renkaiden ajolinjan. Sitten täytin ajolinjat murskeella ja ajolinjojen välit mullalla, joihin tuli maanpeitekasveiksi hiukan tallaustakin kestävää maahumalaa (Variegata) ja ketohanhikkia. Katsotaan miten nämä vihreät autopaikat toimivat käytännössä.



HSY:ltä tilasin 14m3 kuorman multaa, jolla täytin aiemmin murskeeseen kaivamiani onkaloita. Kallion päälle tein luonnonkivillä ja vanhoilla sireenin rungoilla tuettuja pengerryksiä.

Viimeaikojen haasteena on ollut sadevesialtaan muotolu keittiön ikkunan alle. Itsellä ei ole juuri kokemusta vesialtaiden rakentamisesta, joten homma on hidasta ja pähkäiltävää riittää. Eiköhän tässä kuitenkin pikku hiljaa edetä kohti puutarhaa.

Hyötytarha olisi tulossa autokatoksen katolle. Tontin tehokasta käyttöä sekin, mutta lisäksi se suojaa syötäviä kanien iskuilta.

Sisälläkin olisi kaikenlaista puuhailtavaa, mutta itselle kaunis puutarha tuntuu tällä hetkellä paljon tärkeämmältä jutulta kuin esim. saunan rakennus.